Norrköping
Norrköping on kaupunki Keski-Ruotsissa Itä-Götanmaan läänissä ja Itä-Götanmaan historiallisessa maakunnassa. Norrköping oli aiemmin itsenäinen kaupunki, mutta nykyään se on osa Norrköpingin kuntaa ja toimii sen keskustaajamana. Kaupunkitaajamassa oli vuoden 2010 lopussa 87 247 asukasta ja samaan aikaan koko kunnassa puolestaan 130 050 asukasta.
Norrköping sijaitsee "Ruotsin ainoan vuonon", Bråvikenin perukoilla Motalanvirran (ruots. Motala ström) molemmilla rannoilla. Motalanvirran kosket ovat olleet energianlähde myllyille ja teollisuudelle; korkeusero Glan-järvestä Bråvikenin vuonoon on peräti 22 metriä.
Norrköping on vanhastaan teollisuus-, kauppa- ja satamakaupunki. Tekstiiliteollisuus oli 1960-luvulle asti kaupungin elinkeinoelämän perusta, mutta rakennemuutos teki tilaa muulle teollisuudelle, kuten Whirlpoolille joka valmistaa mm. mikroaaltouuneja sekä laitteita paperiteollisuudelle. Ericssonilla oli kaupungissa tehdas, mutta se on jo lopetettu. Teollisuustaustan takia kaupungissa on merkittävästi suomalaisia maahanmuuttajia, joista useimmat ovat tulleet 1950- ja 1960-luvun vaihteessa.
Norrköping sai kaupunkioikeudet 1384, mutta alueella on ollut asutusta huomattavasti pitempään. Jokilaakso on ilmastollisesti suotuisaa; kaupungin liepeillä Ljundbyssä viljeltiin tupakkaa vuoteen 1947.
Kaupungin suuruuden aika alkoi 1600-luvulla, kun hollantilainen liikemies Louis De Geer asettui sinne. Hän perusti useita teollisuuslaitoksia, mm. paperitehtaan, asetehtaan, vaatetehtaan ja telakan. Tähän aikaan kaupunki oli väkiluvultaan Ruotsin toiseksi suurin. 1800-luvulla tekstiiliteollisuus kasvoi voimakkaasti, ja puolet Ruotsin tekstiilinvalmistuksesta oli Norrköpingissä. Norrköping oli 1800-luvulla Ruotsin kolmanneksi suurin kaupunki, kunnes Malmö ohitti sen 1860-luvun puolivälissä.
Hyvät ajat teollisuudessa jatkuivat 1950-luvulle asti, jolloin tekstiiliteollisuus alkoi hiipua ulkomaisen kilpailun takia. 1970 ei tehtaita ollut enää montaa jäljellä. Niiden sijaan valtio alkoi panostaa voimakkaasti uhanalaisiin teollisuuskaupunkeihin hajasijoituspolitiikalla ja siirsi useita valtion virastoja kaupunkiin, mm. Ruotsin ilmatieteen laitoksen SMHI:n ja TV:n kakkoskanavan.
Norrköping sijaitsee "Ruotsin ainoan vuonon", Bråvikenin perukoilla Motalanvirran (ruots. Motala ström) molemmilla rannoilla. Motalanvirran kosket ovat olleet energianlähde myllyille ja teollisuudelle; korkeusero Glan-järvestä Bråvikenin vuonoon on peräti 22 metriä.
Norrköping on vanhastaan teollisuus-, kauppa- ja satamakaupunki. Tekstiiliteollisuus oli 1960-luvulle asti kaupungin elinkeinoelämän perusta, mutta rakennemuutos teki tilaa muulle teollisuudelle, kuten Whirlpoolille joka valmistaa mm. mikroaaltouuneja sekä laitteita paperiteollisuudelle. Ericssonilla oli kaupungissa tehdas, mutta se on jo lopetettu. Teollisuustaustan takia kaupungissa on merkittävästi suomalaisia maahanmuuttajia, joista useimmat ovat tulleet 1950- ja 1960-luvun vaihteessa.
Norrköping sai kaupunkioikeudet 1384, mutta alueella on ollut asutusta huomattavasti pitempään. Jokilaakso on ilmastollisesti suotuisaa; kaupungin liepeillä Ljundbyssä viljeltiin tupakkaa vuoteen 1947.
Kaupungin suuruuden aika alkoi 1600-luvulla, kun hollantilainen liikemies Louis De Geer asettui sinne. Hän perusti useita teollisuuslaitoksia, mm. paperitehtaan, asetehtaan, vaatetehtaan ja telakan. Tähän aikaan kaupunki oli väkiluvultaan Ruotsin toiseksi suurin. 1800-luvulla tekstiiliteollisuus kasvoi voimakkaasti, ja puolet Ruotsin tekstiilinvalmistuksesta oli Norrköpingissä. Norrköping oli 1800-luvulla Ruotsin kolmanneksi suurin kaupunki, kunnes Malmö ohitti sen 1860-luvun puolivälissä.
Hyvät ajat teollisuudessa jatkuivat 1950-luvulle asti, jolloin tekstiiliteollisuus alkoi hiipua ulkomaisen kilpailun takia. 1970 ei tehtaita ollut enää montaa jäljellä. Niiden sijaan valtio alkoi panostaa voimakkaasti uhanalaisiin teollisuuskaupunkeihin hajasijoituspolitiikalla ja siirsi useita valtion virastoja kaupunkiin, mm. Ruotsin ilmatieteen laitoksen SMHI:n ja TV:n kakkoskanavan.
Kartta - Norrköping
Kartta
Maa (alue) - Ruotsi
 |
 |
| Ruotsin lippu | |
Ruotsin valtio muodostui keskiajalla ja se nousi suurvalta-asemaan Euroopassa 1600-luvulla. Maa kuitenkin menetti Skandinavian niemimaan ulkopuolelta valloittamansa alueet vähitellen 1700- ja 1800-luvuilla, lopulta Suomen vuonna 1809. 1800-luvun alkupuolelta lähtien Ruotsi on ollut puolueeton eikä se ole osallistunut Euroopassa käytyihin sotiin. Ruotsin väestötiheys on Euroopan unionin keskiarvon alapuolella, ja yli puolet maasta on metsää. Puutavara, vesivoima ja rautamalmi ovatkin Ruotsin talouden perustana, ja ruotsalaiset ovat perustaneet monia suuria yrityksiä, kuten Scania, Volvo, Vattenfall, Ericsson, Ikea, H&M ja Skanska. Nykyisin Ruotsi on vauras hyvinvointivaltio, joka on sijoittunut korkealle useissa kansainvälisissä vertailuissa, kuten taloudellinen kilpailukyky, kansalaisvapaudet, elämänlaatu ja inhimillinen kehitys. Maalla on merkittävä kirjallinen perinne ja kansainvälisesti tunnettu musiikkiteollisuus, ja maan urheilijat ovat menestyneet sekä kesä- että talviurheilulajeissa.
Valuutta / Kieli
| ISO | Valuutta | Symboli | Significant Figures |
|---|---|---|---|
| SEK | Ruotsin kruunu (Swedish krona) | kr | 2 |
| ISO | Kieli |
|---|---|
| SE | Pohjoissaame (Northern Sami) |
| SV | Ruotsin kieli (Swedish language) |
| FI | Suomen kieli (Finnish language) |